Vilppulan jakokunnan muistomerkit

VILPPULAN JAKOKUNNAN MUISTOMERKIT TAI VASTAAVAT

Hemmilän Maurin passipaikka

Paikka on Metsäkulman Lepistönmäellä. Reino Hemmilän isän serkku oli innokas jänismetsästäjä ja hänellä oli hyvät koirat. Koska paikka oli polkujen risteyksessä niin siitä tuli sitten kaikkien tuntema passipaikka. Paikkaa on käytetty myös hirvenmetsästyksessä.

Ilmatorjunta-asemat

Talvi- ja jatkosodan aikana on Partianmäellä, nykyisin Eskolanmäki, sijainnut ilmatorjuntatykkien ja ilmatorjuntakonekiväärien asemat. Kaivannot näkyvät alueella. Kuvissa oleva IT-kanuuna on 40mm Bofors mallia -38 ja 7,62mm IT-kk -31. (Bofors), (IT-kk)

Komentajien metsikkö

Korian varuskuntaan perustettiin metsikkö, johon komentajat istuttivat oman nimikkopuunsa. Laatta on Pioneeripuistossa, Pioneeritien pohjoispuolella.

Korian sillat

Siltoja on valmistunut kolme kappaletta. Ensimmäinen rautatiesilta teräksestä otettiin käyttöön vuonna 1890 ja sillä on pituutta 118 m. Seuraavaksi on otettu käyttöön nykyinen rautatiesilta vuonna 1925 ja kun tämä silta valmistui, niin teräksinen silta otettiin maantiesillaksi vuonna 1926. Nykyinen maantiesilta valmistui vuonna 1985. Nykyisellään terässilta on kevyen liikenteen siltana. (Wikipedia)

Korian siltojen pommitus, ihme

Muistomerkki sijaitsee Rantaraitilla, Kymijoen etelärannalla n. 100m Korian sillasta yläjuoksulle päin.

Korian entinen varuskunta

1910 Venäläiset Kouvolassa ja Korialla ”etsivät huvilan paikkoja”.
- rautatiesillan suojaukseen tuli n. 100 sotilasta Korian asemalle.

1911 Korialta pakkolunastettiin 18,2 hehtaaria maata.
- kasarmialueen rakentaminen alkoi heti.
- myös Utin leirialue pakkolunastettiin.
- peruskivi Kouvolaan. Rakentajat Korialla olivat mm. venäläisiä,virolaisia ja lättiläisiä.
- myös suomalaisia oli rakennustöissä vähäinen määrä.

1912 Umpivenäläinen joukko-osasto tuli Korialle ja Kouvolaan. Lue lisää netistä: Korian varuskunta.

Kymen tulvan muistomerkki

Kymen tulvan kaiverrus Purhon ojan rantakalliossa vuodelta 1889. Kaiverrus löytyy nykyiseltä sillalta n. 300m Purhon ojan yläjuoksun puolella.

Kymijokilinja

Talvisodan jälkeen v. 1940 alettiin rakentaa "Kymijoki-linja" -nimistä linnoitusketjua pääosin Kymijoen länsipuolen rannalle. Rakentajina olivat rakentajajoukot, jotka olivat työvelvollisia. Rakennustyöt tapahtuivat kevään 1940 aikana, sillä nämä työvelvolliset kotiutettiin huhtikuussa 1940. Kuva esittää juoksuhaudan pätkää entisen Korian meijerin pohjoispuolelta.

Pioneerikoulu

Korian varuskunnan entisen Pioneerikoulun seinässä oleva laatta.

Pioneerimuistomerkki

Graniittinen muistomerkki, joka ilmentää pioneerien eteenpäin menoa ja murskaavaa voimaa, joka vie läpi vaikka harmaan kiven.

Pommikuopat

Talvi- ja jatkosodissa Korian siltoja pommitettiin paljon. Hyvän ilmatorjunnan takia pommitukset eivät osuneet kohteisiin ja täten pommien jättämiä räjähdekuoppian on ollut alueella paljon. Osa on tietysti elämisen myötä peittynyt. Mm. yksi on jäljellä Koriantien ja Sarkalantien risteysalueella, meluvallin päässä pensaikossa.

Purhon kivisilta

Vanha silta sijaitsee nykyisen maantien vieressä n. 50m Kymijoelle päin. Sillan on rakentanut v.1880 Antti Antinpoika Tuomala Iitin Kolisevalta, siihen aikaan tunnettu sillanrakentaja.

Raamisaha

Sijainti on entisen Lehtisen sahan tontilla, Myllykiventie 6:ssa. Myllyn ja sahan historia löytyy laajemmin lähdekirjasta.

Sotilaskoti

Korian varuskunnan entisen sotilaskodin seinässä oleva laatta. Sotilaskotirakennus on Elsi Borgin suunnittelema ja se edustaa venetsialaista funktionalismia.

Tykkipatterin vallit

Kustaa III:n sodan aikana kaivetut tykkien asemat. Patterin asemat on kuvattu useissa vanhoissa kartoissa ja kartoissa mainitaan Vilppulan tykkipatteri n:o 4. Ampumasuunta oli itään ja pohjoiseen. Kuvissa voidaan hahmotella tykin paikka ja rintavarustukset.

Töpsymänty

Yksinäinen mänty, joka on kasvanut paikalla 1770 luvulta alkaen. Perimätiedon mukaan männyn latva olisi taittunut kuningas Kustaa III:n laittaessa siihen reppunsa roikkumaan. Töpsymänty on rauhoitettu. Se sijaitsee Vilppulan tien laidassa Korian taajamassa.

Vapaussodan muistolaatta

Laatta on Korian vanhan rautatiesillan länsipäädyssä. Laatan sanomalla halutaan saattaa jälkipolvien tietoon suomalaisten itsenäisyystahto ja peräänantamattomuus.

Vuoden 1869 kivi

Muistomerkki on graniittikivi, joka sijaitsee nykyisen Kallioniemen lavan pihassa alasmenevien rappujen päässä. Muistomerkin pystyttämisestä ei ole varmaa tietoa. Todennäköisesti sen ovat pystyttäneet radanrakentajat. Se voi olla vaikkapa kuolleitten toveriensa muistomerkki tai se on pystytetty omaksi iloksi. Kiven koko on 52 x 27 x 30cm. Se on tiukasti kiinni 52 x 55 x15cm jalustalla. Teksti on hakattu 15 x 42cm kokoiseen alaan.

Värälän puisto

Vuonna 1900 Värälän rauhan 200-vuotisjuhlan kunniaksi perustettu puisto Korialla. Puut ovat Mustialan Arboretumin lahjoittamia Serbiakuusia. Puisto sijaitsee Puustellin ja lämpökeskuksen vieressä Jaakkolantie 9.

Sivun alkuun